Outokummun
kaivosohjelma

Kaivoshistoriasta kaivosohjelmaan

Outokummulla on pitkä kaivoshistoria. Olemme aikoinaan toimineet Suomessa 40 kaivoksella ja tutkimustyömaalla. Kaivokset on sittemmin suljettu silloisen lainsäädännön mukaan, ja osasta meillä on edelleen vastuita. Teemme seurantaa, kunnostusta ja muita jälkihoitotoimenpiteitä sellaisilla entisillä kaivosalueilla, joilla meillä on edelleen vastuita olemassa.

Meillä on kuitenkin yksi toiminnassa oleva kaivos Kemissä, joka on EU-alueen ainoa kromikaivos. Louhittu kromi käytetään ruostumattoman teräksen valmistukseen.

Työmme tarkoitus

Teemme jälkihoitotoimenpiteitä suljetuilla kaivoksillamme, koska meillä on ympäristövastuita tietyistä kohteista, eli olemme siihen lain mukaan velvoitettuja, ja koska haluamme kantaa kaivoshistoriasta kumpuavan vastuumme. Työtä tämän eteen on tehty siitä lähtien, kun ensimmäisiä kaivoksia on suljettu, ja se jatkuu niin pitkälle tulevaisuuteen kuin on tarpeen.

Lupaamme jatkossa tuoda työtä aktiivisemmin näkyväksi ja parantaa keskusteluyhteyttämme erityisesti kaivosten läheisyydessä asuvien ja aiheesta muuten kiinnostuneiden kanssa. Osana kiertotalouteen ohjaavaa strategiaamme tutkimme kumppaniemme kanssa myös suljettujen kaivosten kaivannaisjätealueiden mineraalipotentiaalia ja sen hyödyntämistä.

Kriittiset mineraalit osana vihreää siirtymää

Vihreä siirtymä ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet niin Suomessa kuin Euroopassakin vaativat kriittisiä mineraaleja ja raaka-aineita osana vähäpäästöisempien ratkaisujen, kuten ruostumattoman teräksen, valmistusta. Kaivosteollisuuden tarkoituksena on turvata nämä raaka-aineet ja raaka-ainehuolto sekä luoda kasvua paikallisesti. Suomessa sijaitsevat kaivokset ja mineraalien jatkojalostuksen mahdollisuudet tukevat näitä tavoitteita, ja myös kiertotaloudella on tavoitteiden saavuttamisessa keskeinen rooli. Lue lisää

20
25

2025 >

Kaivosohjelman tavoitteet

Strateginen ja pitkäjänteinen tavoitteemme on kunnostaa tutkimusten pohjalta sellaisia suljettuja kaivosalueita, joilla meillä on edelleen vastuita, ja vähentää niiden ympäristövaikutuksia. Vuonna 2025 keskitymme erityisesti viiteen suljettuun kaivokseen: Enonkoskeen, Kotalahteen, Hammaslahteen, Vihantiin ja Telkkälään.

Tarkemmat tiedot näiden kaivosten tavoitteista ja toimenpiteistä löydät alempaa tältä sivulta. Kaikkiin Outokummun suljettuihin kaivosalueisiin ja tutkimustyömaihin pääset tutustumaan täältä.

Ajan-
kohtaista

17.10.2025

Kunnostus- ja purkutyöt Kotalahden suljetulla kaivosalueella valmistuvat marraskuussa

17.9.2025

Lampinsaaren naapuripäivillä käytiin läpi kaivosalueen viimeisiä tutkimuksia – suunnitteilla pieniä kunnostustoimenpiteitä ja uusia selvityksiä

1.9.2025

Kunnostus- ja purkutöitä Kotalahden suljetulla kaivosalueella syksyllä

20.8.2025

Enonkosken naapuripäivillä käytiin läpi tutkimusten tuloksia ja ensimmäisen vaiheen töitä

Suljetut
kaivokset
mediassa

12.10.2025 Yle

Laukunkankaan kaivos teki Särkijärvestä oudon kirkkaan

4.10.2025 Yle

Geologian tutkimuskeskus tutkii, voivatko Enonkosken vanhan nikkelikaivoksen jätteet ollakin aarteita

6.9.2025 Itä-Savo

Laukunkankaalla kaivetaan taas, muttei nikkeliä vaan ojaa

5.9.2025 Soisalon Seutu

Outokumpu kunnostaa Oravikosken suljettua kaivosaluetta ja purkaa kaivostornin

24.6.2025 Itä-Savo

Kaivoksen naapuripäivä veti kievarin täyteen Enonkoskella – "Vahvasti luotan kotimaiseen toimijaan, että asioita korjataan"

15.6.2025 Itä-Savo

Outokumpu ojittaa Laukunkangasta, kustannusarvio miljoonaluokkaa – "Vaikutusta seurataan pohjaksi mahdollisille jatkotoimille"

Tänä vuonna keskitymme erityisesti viiteen suljettuun kaivokseen, jotka ovat Enonkoski, Kotalahti, Hammaslahti, Vihanti ja Telkkälä. Pääset tutustumaan kuhunkin kaivokseen klikkaamalla kaivoksen nimeä ja selaamalla toimenpiteitä nykyhetkestä menneeseen ja tulevaan.

1

Enonkoski

Enonkosken kaivoksella louhittiin nikkeliä ja kuparia 1985–1994 maanalaisessa kaivoksessa ja alueella oli myös rikastamo. Jälkihoitotoimenpiteet tehtiin silloisen lainsäädännön mukaisesti ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätöksellä säännöllinen ympäristötarkkailu lopetettiin alueella vuonna 2001. Outokumpu on tehnyt vuosina 2022–2024 ympäristötutkimuksia kaivosalueen tilanteesta ja niiden perusteella jälkihoitoa on tarpeen parantaa, sillä osa rikastushiekka-alueella muodostuvista happamista vesistä suotautuu väärään suuntaan. Alue on pääosin edelleen Outokummun omistuksessa.

Ensimmäisessä vaiheessa Enonkosken kunnostustoimenpiteitä Särkijärven suuntaan suotautuvat vedet ohjattiin ojituksella kosteikkokäsittelyyn. Hanke toteteuttiin voimassa olevan vesiluvan pohjalta, ja Outokumpu sai ELY:ltä puoltavan lausuman tälle toimenpidesuunnitelmalle.

Saatamme tällä hetkellä loppuun laajoja tutkimuksia Enonkoskella, ja vesistömallinnus Tevanlahden näkökulmasta käynnistyy vielä vuoden 2025 aikana. Kesällä aloitettujen länsipuolisten vesien ohjauksen lisäksi tavoitteenamme on korjata myös etelään suotautuvien vesien kulun kosteikoille kaivoksen jälkihoitoa sääntelevän vesiluvan puitteissa.

Jatkamme myös laajempien jälkihoitotoimenpiteiden suunnittelua, joille haemme ympäristöluvan. Järjestimme Enonkosken keskeisille sidosryhmille naapuripäivän kesäkuussa ja kävimme läpi tuloksia ja toimenpiteitä.

Outokummun tavoitteena on ollut tehdä tutkimustulosten pohjalta välittömästi konkreettisia toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi nykyisen vesiluvan puitteissa jo ennen ympäristöluvan hakemista.

Tutkimusten, vesistömallinnuksen sekä jo toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten pohjalta tulemme määrittelemään toimenpiteet, joille ympäristölupaa haetaan. Tavoitteemme on silti aloittaa lupahakemuksen laatiminen vuoden 2026 aikana. Jatkamme myös naapuripäivien järjestämistä keskeisille sidosryhmille.

Tavoitteenamme on Enonkosken kaivospiirin lakkauttaminen kunnostustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen. Kaivospiirin lakkauttamisen yhteydessä toteutetaan täydentäviä jälkihoitotoimenpiteitä alueella.

Kotalahden kaivoksella Leppävirralla louhittiin nikkeliä ja kuparia vuosina 1959–1987. Alueella oli kaksi avolouhosta, maanalainen kaivos ja rikastamo. Olemme seuranneet Kotalahden ympäristövaikutuksia säännöllisesti siitä saakka, kun toiminta lopetettiin. Outokummulla on kaivoksella voimassa oleva ympäristölupa. Alueella tarkkaillaan erityisesti kaivosalueen vesien määrää ja laatua sekä vesistöön johdettua kuormitusta. Osallistumme myös vastaanottavan vesistön Koirusveden yhteistarkkailuun.

Kaivosalueella on vähennetty vesikuormitusta, otettu käyttöön puhdistamo kaivosalueen vesien käsittelyyn ja parannettu rikastushiekka-alueen peittorakennetta. Pääosa maa-alueista on myyty, mutta Outokumpu omistaa edelleen joitakin alueita.

Toimitimme loppuvuodesta 2021 AVI:lle hakemuksen Kotalahden ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemus on vielä vireillä. Hakemus sisältää vaadittujen erillisselvitysten lisäksi omaehtoisia parannusehdotuksia vesienkäsittelyjärjestelmään.

Kotalahdella on tehty syksyllä 2025 kunnostus- ja purkutöitä. Allaspuhdistamolla paransimme vesienkäsittelyä, aitaa ja tietä ja lisäksi teimme vuosittaisen kalkkikiven vaihdon. Toimenpiteet on hyväksytetty ELY:llä. Puramme myös Vehkan kaivostornin turvallisuussyistä. Tornille haimme purkuluvan yhdessä nykyisen maanomistajan kanssa.

Outokummun omistamilla mailla on tehty myös luonnon monimuotoisuuskartoitus. Saatuamme raportin laadimme sen pohjalta toimenpidesuunnitelman. Tätä pilotoimme ensimmäistä kertaa tänä vuonna kahdella suljetulla kaivoksella, ja jatkossa laajennamme mahdollisesti myös muille.

Luonnonmonimuotoisuuskartoituksen ja ympäristölupamääräysten tarkistamisen pohjalta luomme tarvittavat toimenpiteet sisältävän jatkosuunnitelman. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on kunnostaa Kotalahden kaivosaluetta ja edistää luonnon monimuotoisuutta Outokummun omistamilla mailla.

Joensuussa Hammaslahden kaivoksella louhittiin kuparia ja sinkkiä reilun kymmenen vuoden ajan vuosina 1973–1986. Alueella oli kolme avolouhosta, maanalainen kaivos ja rikastamo. Outokummulla on voimassa oleva ympäristölupa, jonka mukaan toimimme. Alue on nykyisin pääosin Joensuun kaupungin ja yksityisten omistajien omistuksessa.

Keväällä 2024 suoritimme jälkitarkastuksen vuoden 2023 kosteikko-ojien perkaukselle. Lisäksi teimme 2024 nykytilaselvityksen, joka sisälsi muun muassa maastokatselmuksen, pintavesitutkimuksia ja sedimenttitutkimuksia. Raportti toimitettiin keväällä ELY:lle, ja keskustelemme yhdessä mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Raportti toimii pohjana ympäristöluvan tarkistustarpeen arvioinnille sekä jatkotoimenpiteiden suunnittelulle. Aloitamme myös jatkuvatoimisen virtaamamittauksen tarkemman kuormituksen selvittämiseksi.

Suunnittelemme myös sidosryhmätilaisuutta alkuvuodesta 2026. Tilaisuuden ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Jatkamme kaivosalueen kunnostamista tutkimusten pohjalta luotujen suunnitelmien mukaisesti yhteistyössä ELY:n ja alueen muiden toimijoiden kanssa. Tutkimme myös yhteistyökumppaneiden kanssa erilaisia vesienkäsittelyvaihtoehtoja.

Vihannin Lampinsaaren kaivoksella on louhittu sinkkiä, kuparia ja lyijyä vuosina 1954–1992. Alueella on toiminut maanalainen kaivos ja rikastamo. Kaivannaisjätealueet maisemointiin kaivoksen sulkemisen yhteydessä 1990-luvulla. Outokumpu on säännöllisesti tarkkaillut alueella kaivosalueen pinta- ja pohjavesien laatua sekä kaivosalueelta pois johdettavan veden kuormitusta ja raportoinut siitä viranomaisille. Alueella on Outokummun omistusta, mutta omistajina on myös yksityistahoja.

Vihannin Lampinsaaren kaivoksen tilanne on vakaa, eikä tällä hetkellä ole tiedossa kriittisiä toimenpiteitä. Toteutimme vuonna 2024 laajan tutkimuksen alueella esiintyvistä haitta-aineista selvittääksemme mahdollisen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen. Keskityimme erityisesti kulkeutumis-, terveys- ja ekologisiin riskeihin. ELY:n palautteen pohjalta teemme vielä uudet marja- ja sienitutkimukset sekä päivitämme riskiarvion erityisesti pitkän aikavälin osalta. Päivitetyn riskiarvion pohjalta suunnittelemme tarvittavat toimenpiteet. Yksi mahdollinen kunnostamisen kohde on kaivoksen rikastushiekka-alueilla menevät ulkoilureitit.

Järjestimme Vihannin Lampinsaaren kaivosalueella naapuripäivän elokuussa 2025 ja kävimme läpi kaivosalueen tilannetta.

Vihannin Lampinsaaren kaivosalueella ei ole akuuttia tarvetta isoille toimenpiteille. Toimenpiteiden suunnittelu pohjautuu pitkän aikavälin riskien tarkasteluun ja alueen erityispiirteisiin ottaen huomioon Lampinsaaren kyläyhteisön. Teemme alueella pieniä kunnostustoimenpiteitä ja varmistamme alueen turvallisuuden. Jatkamme naapuripäivien järjestämistä Lampinsaaressa. Edistämme myös luonnon monimuotoisuutta Outokummun omistamilla mailla.

5

Telkkälä

Taipalsaarella Telkkälän kaivoksella on louhittu nikkeliä ja kuparia vuosina 1969–1970 ja 1988–1992. Alueella oli aikoinaan avolouhos. Nykyisin alue on yksityisessä omistuksessa. Outokummulla on alueella voimassa oleva kaivospiiri, joka on tarkoitus lakkauttaa.

Telkkälän suljetulla kaivosalueella on toteutettu kattavia tutkimuksia 2022–2025. Vesinäytteitä on otettu myös järvestä sekä purkupisteestä, ja sen lisäksi olemme tutkineet sedimenttejä. Tulosten perusteella alueella on pienimuotoista kuormitusta vastaanottavaan vesistöön, mutta vaikutukset eivät näy vesistössä, eli Maavedessä. Tämän hetken tiedon valossa akuutteja toimenpiteitä ei tarvita, mutta tulemme tekemään pitkän aikavälin riskiarvioinnin, joka toimii pohjana tarkemmille toimenpiteiden suunnittelulle. Haluamme varmistaa, ettei vaikutuksia Maavedessä näy jatkossakaan.

Viranomaisten kanssa käytävien keskusteluiden jälkeen pääsemme suunnittelemaan jälkihoitotoimenpiteitä kaivospiirin lakkauttamiseksi. Samalla suunniteltujen toimenpiteiden pohjalta selviää tarvittava luvitusprosessi.

Suunnitelma jälkihoitotoimenpiteistä tulee pohjautumaan tekeillä olevaan pitkän aikavälin riskiarviointiin. Tavoitteenamme on pitkällä aikavälillä lakkauttaa Telkkälän kaivospiiri. Tässä yhteydessä toteutetaan täydentävät jälkihoitotoimenpiteet alueen kunnostamiseksi.

sivuston termistö

Kaivospiiri

Kaivospiiri on vanhan kaivoslain mukainen viranomaisen myöntämä oikeus hyödyntää ja louhia alueelta löytynyttä malmia. Ennen kaivospiirin lakkautusta kaivosalue saatetaan yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon, kunnostetaan, siistitään ja maisemoidaan.


Jälkihoitotoimenpiteet

Jälkihoitotoimenpiteet tarkoittavat kaikkia niitä toimia, joita tehdään kaivoksen sulkemisen jälkeen ympäristön ja turvallisuuden varmistamiseksi. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi maisemointia ja kasvillisuuden palauttamista, vesienhallintaa, rakenteiden purkamista sekä alueen seurantaa ja valvontaa. Kaikki kaivosalueet ovat yksilöllisiä, ja siksi toimenpiteet ovat myös erilaisia.


Rikastushiekka-alue

Rikastushiekka-alue sisältää malmin rikastusprosessissa syntyneen hienojakoisen kaivannaisjätteen eli rikastushiekan. Rikastushiekka-alueet saattavat olla laajoja, ja kaivostoiminnan loputtua rikastushiekka-alue tulee yleensä sulkea esimerkiksi peittämällä.


Rikastamo

Rikastamo on laitos, jossa kaivoksesta louhitusta raaka-aineesta eli malmista erotetaan arvokkaat mineraalit rikasteeksi, jota käytetään jatkojalostuksen raaka-aineena.


Kaivannaisjäte

Kaivannaisjätettä syntyy kaivosteollisuudessa malmin louhinnan yhteydessä (sivukivi) ja malmin rikastuksen yhteydessä (rikastushiekka). Sivukivi- ja rikastushiekka-alueita voidaan kutsua yleisemmin kaivannaisjätealueiksi.


Suotautuminen

Suotautuminen tarkoittaa veden kulkeutumista maaperän tai muun materiaalin läpi. Vesi voi esimerkiksi suotautua rikastushiekka-altaan padon läpi.


Kosteikkokäsittely

Kosteikkokäsittelyä käytetään kaivosalueilla vesien puhdistamiseen. Rakennettu kosteikko on systeemi, joka on suunniteltu ja rakennettu mallintamaan luonnon kosteikkojen prosesseja veden käsittelyyn ja puhdistamiseen. Menetelmä poistaa vedestä kiintoainetta, metalleja ja ravinteita, mikä vähentää ympäristöön kohdistuvia haittoja.


Sedimenttitutkimus

Sedimenttitutkimuksissa analysoidaan vesistön pohjalle syvänteisiin laskeutuneen kiintoaineen laatua, kuten sen raskasmetallipitoisuuksia ja muita haitta-aineita.


Maastokatselmus

Maastokatselmus on tarkastuskäynti, joka suoritetaan maastossa tietyn alueen tai kohteen arvioimiseksi ja dokumentoimiseksi. Maastokatselmuksia toteutetaan moniin eri tarkoituksiin ja tarkempi sisältö riippuu niiden tavoitteista.


Virtaamamittaus

Virtaamamittauksella selvitetään vesistöstä, kuten ojista ja uomista, virtaavan veden tilavuutta tietyn ajan kuluessa.

Anna meille palautetta tai jätä kysymys

Me Outokummulla uskomme, että avoin keskustelu kaivostoiminnan ympärillä eri sidosryhmien kanssa on ensisijaista. Haluamme madaltaa kynnystä ja tarjota mahdollisuuden antaa meille palautetta tai jättää kysymyksiä suljettuihin kaivoksiin ja kaivosteollisuuteen liittyen.

Käsittelemme kaiken palautteen ja vastaamme suoraan palautteen antajille, mikäli he ovat jättäneet yhteystietonsa. Arvostamme saamaamme palautetta!

Valitse mitä aluetta palautteesi koskee

Jos haluat että olemme sinuun yhteydessä, jätäthän yhteystietosi alle

ota yhteyttä

Kirsi Johansson

Toimitusjohtaja, Outokumpu Mining Oy
kirsi.johansson@outokumpu.com

Heidi Peltonen

Vastuullisuusjohtaja, Outokumpu
heidi.peltonen@outokumpu.com

Mediatiedustelut ja haastattelupyynnöt

Katri Saari

Viestintäpäällikkö, Outokumpu
puh. 040 351 9840
katri.saari@outokumpu.com

Kiitos palautteestasi.

Parhain terveisin,
Outokumpu

Oops, something went wrong

There was an error processing the the form.

This might happen because of Ghostery or adblocker. Try disabling them and refresh the page.