Outokummun
kaivosohjelma

Kaivoshistoriasta kaivosohjelmaan

Outokummulla on pitkä kaivoshistoria. Olemme aikoinaan toimineet Suomessa 40 kaivoksella ja tutkimustyömaalla. Kaivokset on sittemmin suljettu silloisen lainsäädännön mukaan ja osasta meillä on edelleen vastuita. Teemme seurantaa, kunnostusta ja muita jälkihoitotoimenpiteitä entisillä kaivosalueilla.

Meillä on kuitenkin yksi toiminnassa oleva kaivos Kemissä, joka on EU-alueen ainoa kromikaivos. Louhittu kromi käytetään ruostumattoman teräksen valmistukseen.

Työmme tarkoitus

Teemme jälkihoitotoimenpiteitä suljetuilla kaivoksillamme, koska meillä on ympäristövastuita tietyistä kohteista, eli olemme siihen lain mukaan velvoitettuja, ja koska haluamme kantaa kaivoshistoriasta kumpuavan vastuumme. Työtä tämän eteen on tehty siitä lähtien, kun ensimmäisiä kaivoksia on suljettu, ja se jatkuu niin pitkälle tulevaisuuteen kuin on tarpeen.

Lupaamme jatkossa tuoda työtä aktiivisemmin näkyväksi ja parantaa keskusteluyhteyttämme erityisesti kaivosten läheisyydessä asuvien ja aiheesta muuten kiinnostuneiden kanssa. Osana kiertotalouteen ohjaavaa strategiaamme tutkimme kumppaniemme kanssa myös suljettujen kaivosten kaivannaisjätealueiden mineraalipotentiaalia ja sen hyödyntämistä.

Kriittiset mineraalit osana vihreää siirtymää

Vihreä siirtymä ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet niin Suomessa kuin Euroopassakin vaativat kriittisiä mineraaleja ja raaka-aineita osana vähäpäästöisempien ratkaisujen, kuten ruostumattoman teräksen, valmistusta. Kaivosteollisuuden tarkoituksena on turvata nämä raaka-aineet ja raaka-ainehuolto sekä luoda kasvua paikallisesti. Suomessa sijaitsevat kaivokset ja mineraalien jatkojalostuksen mahdollisuudet tukevat näitä tavoitteita, ja myös kiertotaloudella on tavoitteiden saavuttamisessa keskeinen rooli.

20
25

2025 >

Kaivosohjelman tavoitteet

Strateginen ja pitkäjänteinen tavoitteemme on kunnostaa suljettuja kaivosalueita tutkimusten pohjalta ja vähentää ympäristövaikutuksia. Vuonna 2025 keskitymme erityisesti viiteen suljettuun kaivokseen: Enonkoskeen, Kotalahteen, Hammaslahteen,

Vihantiin ja Telkkälään. Tarkemmat tiedot näiden kaivosten tavoitteista ja toimenpiteistä löydät alempaa tältä sivulta. Kaikkiin Outokummun suljettuihin kaivosalueisiin ja tutkimustyömaihin pääset tutustumaan täältä.

Ajan-
kohtaista

31.3.2025

Enonkosken suljetun kaivoksen tutkimukset etenevät – tavoitteena aloittaa vesienohjauksien toimenpiteet pian

Tutkimukset ovat nyt kestäneet reilun vuoden, ja niiden perusteella on saatu jo lisätietoa nykytilasta. Samalla ollaan siirtymässä lisäkunnostustoimenpiteiden suunnitteluun.

27.3.2025

Mineraalien tuotanto Suomessa on kriittistä koko Euroopan turvallisuudelle

Tutkimukset ovat nyt kestäneet reilun vuoden, ja niiden perusteella on saatu jo lisätietoa nykytilasta. Samalla ollaan siirtymässä lisäkunnostustoimenpiteiden suunnitteluun.

12.4.2024

Enonkosken tutkimukset etenevät suunnitellusti – lisäkunnostustoimenpiteiden suunnittelu alkaa

Tutkimukset ovat nyt kestäneet reilun vuoden, ja niiden perusteella on saatu jo lisätietoa nykytilasta. Samalla ollaan siirtymässä lisäkunnostustoimenpiteiden suunnitteluun.

5.1.2023

Oriveden louhoksen tyhjentäminen etenee aikataulussa – louhintatyöt ovat käynnistyneet

Työt ovat nyt edenneet siihen vaiheeseen, että uuden tunnelin louhinta on aloitettu. Tunnelin louhintatöiden arvioidaan päättyvän helmikuussa.

Tänä vuonna keskitymme erityisesti viiteen suljettuun kaivokseen, jotka ovat Enonkoski, Kotalahti, Hammaslahti, Vihanti ja Telkkälä. Pääset tutustumaan kuhunkin kaivokseen klikkaamalla kaivoksen nimeä ja selaamalla toimenpiteitä nykyhetkestä menneeseen ja tulevaan.

1

Enonkoski

Enonkosken kaivoksella louhittiin nikkeliä ja kuparia 1985–1994 maanalaisessa kaivoksessa ja alueella oli myös rikastamo. Jälkihoitotoimenpiteet tehtiin silloisen lainsäädännön mukaisesti ja Etelä-Savon ympäristökeskuksen päätöksellä säännöllinen ympäristötarkkailu lopetettiin alueella vuonna 2001. Outokumpu on tehnyt vuosina 2022–2024 ympäristötutkimuksia kaivosalueen tilanteesta ja niiden perusteella jälkihoitoa on tarpeen parantaa, sillä osa rikastushiekka-alueella muodostuvista happamista vesistä suotautuu väärään suuntaan. Alue on pääosin edelleen Outokummun omistuksessa.

Valmistelemme ensimmäisessä vaiheessa hanketta, jossa rikastushiekka-alueelta Särkijärven suuntaan suotautuvat vedet ohjataan ojituksella kosteikkokäsittelyyn. Tarkoituksena on voimassa olevan vesiluvan mukaisesti ohjata Särkijärven suuntaan suotautuva kuormitus kosteikkoaltaille. Olemme hakeneet ELY:ltä kirjallista lausumaa toimenpidesuunnitelmalle nykyisen vesiluvan pohjalta.

Lisäksi olemme myös saattamassa loppuun vuonna 2022 aloitetut tutkimukset. Jatkamme laajempien jälkihoitotoimenpiteiden suunnittelua, joille haemme ympäristöluvan. Viestimme myös Enonkosken keskeisille sidosryhmille toimenpiteistä tänä vuonna tarkemmin.

Tavoitteenamme on Enonkosken kaivospiirin lakkauttaminen vuonna 2025 suunniteltujen kunnostustoimenpiteiden toteuttamisen jälkeen. Kaivospiirin lakkauttamisen yhteydessä toteutetaan täydentäviä jälkihoitotoimenpiteitä alueella.

Kotalahden kaivoksella Leppävirralla louhittiin nikkeliä ja kuparia vuosina 1959–1987. Alueella oli kaksi avolouhosta, maanalainen kaivos ja rikastamo. Olemme seuranneet Kotalahden ympäristövaikutuksia säännöllisesti siitä saakka, kun toiminta lopetettiin. Outokummulla on kaivoksella voimassa oleva ympäristölupa. Alueella tarkkaillaan erityisesti kaivosalueen vesien määrää ja laatua sekä vesistöön johdettua kuormitusta. Osallistumme myös vastaanottavan vesistön Koirusveden yhteistarkkailuun.

Kaivosalueella on vähennetty vesikuormitusta, otettu käyttöön puhdistamo kaivosalueen vesien käsittelyyn ja parannettu rikastushiekka-alueen peittorakennetta. Pääosa maa-alueista on myyty, mutta Outokumpu omistaa edelleen joitakin alueita.

Olemme hakeneet loppuvuodesta 2021 lukuisten parannusehdotusten osalta AVI:lta Kotalahden ympäristölupamääräysten tarkistamista, joista odotamme päätöstä. Allaspuhdistamolla parannamme vesienkäsittelyä ja teemme vuosittaisen kalkkikiven vaihdon. Outokummun omistamilla mailla suoritamme myös luonnon monimuotoisuuskartoituksen ja laadimme sen pohjalta toimenpidesuunnitelman. Kyseessä on ensimmäinen pilotti, jota voidaan laajentaa myöhemmin myös muille kaivosalueille.

Puramme myös Vehkan kaivostornin turvallisuussyistä ja haemme siihen purkulupaa yhteistyössä nykyisen maanomistajan kanssa. Samalla laadimme suunnitelmaa allaspuhdistamon puhdistustehokkuuden kehittämiseksi. Toimenpiteille tullaan hakemaan ELY:ltä puoltavaa lausumaa. Tiedotamme toimenpiteistä paikalliselle kyläyhdistykselle ja yrittäjille..

Luomme tarvittavat toimenpiteet sisältävän jatkosuunnitelman vuonna 2025 tehdyn luonnonmonimuotoisuuskartoituksen pohjalta. Pitkän aikavälin tavoitteenamme on kunnostaa ja ennallistaa Kotalahden kaivosaluetta ja edistää luonnon monimuotoisuutta Outokummun omistamilla mailla.

Joensuussa Hammaslahden kaivoksella louhittiin kuparia ja sinkkiä reilun kymmenen vuoden ajan vuosina 1973–1986. Alueella oli kolme avolouhosta, maanalainen kaivos ja rikastamo. Outokummulla on voimassa oleva ympäristölupa, jonka mukaan toimimme. Alue on nykyisin pääosin Joensuun kaupungin omistuksessa.

Keväällä 2024 suoritimme jälkitarkastuksen vuoden 2023 kosteikko-ojien perkaukselle. Lisäksi teimme 2024 nykytilaselvityksen, sisältäen muun muassa maastokatselmuksen, pintavesitutkimuksia ja sedimenttitutkimuksia, joka toimitetaan kevään aikana ELY:lle. Sen tarkoituksena on toimia pohjana ympäristöluvan tarkistustarpeen arvioinnille. Tutkimusten pohjalta suunnittelemme jatkotoimenpiteitä. Aloitamme myös jatkuvatoimisen virtaamamittauksen tarkemman kuormituksen selvittämiseksi.

Suunnittelemme myös sidosryhmätilaisuutta alueelle vuoden 2025 aikana. Tilaisuuden ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Jatkamme kaivosalueen kunnostamista ja ennallistamista luotujen suunnitelmien mukaisesti.

Vihannin kaivoksella on louhittu sinkkiä, kuparia ja lyijyä vuosina 1954–1992. Alueella on toiminut maanalainen kaivos ja rikastamo. Kaivannaisjätealueet maisemointiin kaivoksen sulkemisen yhteydessä 1990-luvulla. Outokumpu on säännöllisesti tarkkaillut alueella kaivosalueen pinta- ja pohjavesien laatua sekä kaivosalueelta pois johdettavan veden kuormitusta ja raportoinut siitä viranomaisille. Alueella on Outokummun omistusta, mutta omistajina on myös yksityistahoja.

Vihannin kaivoksen tilanne on vakaa eikä tällä hetkellä ole tiedossa kriittisiä toimenpiteitä. Toteutimme vuonna 2024 laajan tutkimuksen alueella esiintyvistä haitta-aineista selvittääksemme mahdollisen pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen. Keskityimme erityisesti kulkeutumis-, terveys- ja ekologisiin riskeihin. Näihin tutkimuksiin ja niiden raporttiin odotamme nyt ELY:ltä kannanottoa. Sen pohjalta voimme sopia mahdollisista jatkotutkimuksista ja suunnitella tarvittavat toimenpiteet. Yksi mahdollinen kunnostamisen kohde on kaivoksen rikastushiekka-alueilla menevät ulkoilureitit.

Suunnittelemme myös sidosryhmätilaisuutta alueelle vuoden 2025 aikana. Tilaisuuden ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Emme suunnittele kiireellisiä toimenpiteitä tuleville vuosille. Saamme tarkemman näkyvyyden mahdollisiin toimenpiteisiin ELY:n kannanoton myötä. Edistämme luonnon monimuotoisuutta Outokummun omistamilla mailla.

5

Telkkälä

Taipalsaarella Telkkälän kaivoksella on louhittu nikkeliä ja kuparia vuosina 1969–1970 ja 1988–1992. Alueella oli aikoinaan avolouhos. Nykyisin alue on yksityisessä omistuksessa. Outokummulla on alueella voimassa oleva kaivospiiri, joka on tarkoitus lakkauttaa.

Telkkälän kaivoksen osalta saatamme loppuun vuonna 2023 aloitettuja tutkimuksia ja laadimme niistä raporttia viranomaisille. Viranomaisten kanssa käytyjen keskusteluiden jälkeen pääsemme suunnittelemaan jälkihoitotoimenpiteitä kaivospiirin lakkauttamiseksi. Samalla suunniteltujen toimenpiteiden pohjalta selviää tarvittava luvitusprosessi.

Tavoitteenamme on lakkauttaa Telkkälän kaivospiiri. Lakkauttamisen yhteydessä toteutetaan täydentävät jälkihoitotoimenpiteet alueen kunnostamiseksi.

sivuston termistö

Kaivospiiri

Kaivospiiri on vanhan kaivoslain mukainen viranomaisen myöntämä oikeus hyödyntää ja louhia alueelta löytynyttä malmia. Ennen kaivospiirin lakkautusta kaivosalue saatetaan yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon, kunnostetaan, siistitään ja maisemoidaan.


Jälkihoitotoimenpiteet

Jälkihoitotoimenpiteet tarkoittavat kaikkia niitä toimia, joita tehdään kaivoksen sulkemisen jälkeen ympäristön ja turvallisuuden varmistamiseksi. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi maisemointia ja kasvillisuuden palauttamista, vedenhallintaa, rakenteiden purkamista sekä alueen seurantaa ja valvontaa. Kaikki kaivosalueet ovat yksilöllisiä ja siksi toimenpiteet ovat myös erilaisia.


Rikastushiekka-alue

Rikastushiekka-alue sisältää malmin rikastusprosessissa syntyneen hienojakoisen kaivannaisjätteen eli rikastushiekan. Rikastushiekka-alueet saattavat olla laajoja ja kaivostoiminnan loputtua rikastushiekka-alue tulee yleensä sulkea esimerkiksi peittämällä.


Rikastamo

Rikastamo on laitos, jossa kaivoksesta louhitusta raaka-aineesta eli malmista erotetaan arvokkaat mineraalit rikasteeksi, jota käytetään jatkojalostuksen raaka-aineena.


Kaivannaisjäte

Kaivannaisjätettä syntyy kaivosteollisuudessa malmin louhinnan yhteydessä (sivukivi) ja malmin rikastuksen yhteydessä (rikastushiekka). Sivukivi- ja rikastushiekka-alueita voidaan kutsua yleisemmin kaivannaisjätealueiksi.


Suotautuminen

Suotautuminen tarkoittaa veden kulkeutumista maaperän tai muun materiaalin läpi. Vesi voi esimerkiksi suotautua rikastushiekka-altaan padon läpi.


Kosteikkokäsittely

Kosteikkokäsittelyä käytetään kaivosalueilla vesien puhdistamiseen. Rakennettu kosteikko on systeemi, joka on suunniteltu ja rakennettu mallintamaan luonnon kosteikkojen prosesseja veden käsittelyyn ja puhdistamiseen. Menetelmä poistaa vedestä kiintoainetta, metalleja ja ravinteita, mikä vähentää ympäristöön kohdistuvia haittoja.


Sedimenttitutkimus

Sedimenttitutkimuksissa analysoidaan vesistön pohjalle syvänteisiin laskeutuneen kiintoaineen laatua, kuten sen raskasmetallipitoisuuksia ja muita haitta-aineita.


Maastokatselmus

Maastokatselmus on tarkastuskäynti, joka suoritetaan maastossa tietyn alueen tai kohteen arvioimiseksi ja dokumentoimiseksi. Maastokatselmuksia toteutetaan moniin eri tarkoituksiin ja tarkempi sisältö riippuu niiden tavoitteista.


Virtaamamittaus

Virtaamamittauksella selvitetään vesistöstä, kuten ojista ja uomista, virtaavan veden tilavuutta tietyn ajan kuluessa.

Anna meille palautetta tai jätä kysymys

Me Outokummulla uskomme, että avoin keskustelu kaivostoiminnan ympärillä eri sidosryhmien kanssa on ensisijaista. Haluamme madaltaa kynnystä ja tarjota mahdollisuuden antaa meille palautetta tai jättää kysymyksiä suljettuihin kaivoksiin ja kaivosteollisuuteen liittyen.

Käsittelemme kaiken palautteen ja vastaamme suoraan palautteen antajille, mikäli he ovat jättäneet yhteystietonsa. Arvostamme saamaamme palautetta!

Valitse mitä aluetta palautteesi koskee

Jos haluat että olemme sinuun yhteydessä, jätäthän yhteystietosi alle

ota yhteyttä

Kirsi Johansson

Toimitusjohtaja, Outokumpu Mining Oy
kirsi.johansson@outokumpu.com

Heidi Peltonen

Vastuullisuusjohtaja, Outokumpu
heidi.peltonen@outokumpu.com

Mediatiedustelut ja haastattelupyynnöt

Katri Saari

Viestintäpäällikkö, Outokumpu
puh. 040 351 9840
katri.saari@outokumpu.com

Kiitos palautteestasi.

Parhain terveisin,
Outokumpu

Oops, something went wrong

There was an error processing the the form.

This might happen because of Ghostery or adblocker. Try disabling them and refresh the page.