Outokummulla on pitkä kaivoshistoria. Olemme aikoinaan toimineet Suomessa 40 kaivoksella ja tutkimustyömaalla. Kaivokset on sittemmin suljettu silloisen lainsäädännön mukaan ja osasta meillä on edelleen vastuita. Teemme seurantaa, kunnostusta ja muita jälkihoitotoimenpiteitä entisillä kaivosalueilla.
Meillä on kuitenkin yksi toiminnassa oleva kaivos Kemissä, joka on EU-alueen ainoa kromikaivos. Louhittu kromi käytetään ruostumattoman teräksen valmistukseen.
Teemme jälkihoitotoimenpiteitä suljetuilla kaivoksillamme, koska meillä on ympäristövastuita tietyistä kohteista, eli olemme siihen lain mukaan velvoitettuja, ja koska haluamme kantaa kaivoshistoriasta kumpuavan vastuumme. Työtä tämän eteen on tehty siitä lähtien, kun ensimmäisiä kaivoksia on suljettu, ja se jatkuu niin pitkälle tulevaisuuteen kuin on tarpeen.
Lupaamme jatkossa tuoda työtä aktiivisemmin näkyväksi ja parantaa keskusteluyhteyttämme erityisesti kaivosten läheisyydessä asuvien ja aiheesta muuten kiinnostuneiden kanssa. Osana kiertotalouteen ohjaavaa strategiaamme tutkimme kumppaniemme kanssa myös suljettujen kaivosten kaivannaisjätealueiden mineraalipotentiaalia ja sen hyödyntämistä.
Vihreä siirtymä ja kunnianhimoiset ilmastotavoitteet niin Suomessa kuin Euroopassakin vaativat kriittisiä mineraaleja ja raaka-aineita osana vähäpäästöisempien ratkaisujen, kuten ruostumattoman teräksen, valmistusta. Kaivosteollisuuden tarkoituksena on turvata nämä raaka-aineet ja raaka-ainehuolto sekä luoda kasvua paikallisesti. Suomessa sijaitsevat kaivokset ja mineraalien jatkojalostuksen mahdollisuudet tukevat näitä tavoitteita, ja myös kiertotaloudella on tavoitteiden saavuttamisessa keskeinen rooli.
2025 >
Strateginen ja pitkäjänteinen tavoitteemme on kunnostaa suljettuja kaivosalueita tutkimusten pohjalta ja vähentää ympäristövaikutuksia. Vuonna 2025 keskitymme erityisesti viiteen suljettuun kaivokseen: Enonkoskeen, Kotalahteen, Hammaslahteen,
Vihantiin ja Telkkälään. Tarkemmat tiedot näiden kaivosten tavoitteista ja toimenpiteistä löydät alempaa tältä sivulta. Kaikkiin Outokummun suljettuihin kaivosalueisiin ja tutkimustyömaihin pääset tutustumaan täältä.
Ajan-
kohtaista
31.3.2025
Tutkimukset ovat nyt kestäneet reilun vuoden, ja niiden perusteella on saatu jo lisätietoa nykytilasta. Samalla ollaan siirtymässä lisäkunnostustoimenpiteiden suunnitteluun.
27.3.2025
Tutkimukset ovat nyt kestäneet reilun vuoden, ja niiden perusteella on saatu jo lisätietoa nykytilasta. Samalla ollaan siirtymässä lisäkunnostustoimenpiteiden suunnitteluun.
12.4.2024
Tutkimukset ovat nyt kestäneet reilun vuoden, ja niiden perusteella on saatu jo lisätietoa nykytilasta. Samalla ollaan siirtymässä lisäkunnostustoimenpiteiden suunnitteluun.
5.1.2023
Työt ovat nyt edenneet siihen vaiheeseen, että uuden tunnelin louhinta on aloitettu. Tunnelin louhintatöiden arvioidaan päättyvän helmikuussa.
Tänä vuonna keskitymme erityisesti viiteen suljettuun kaivokseen, jotka ovat Enonkoski, Kotalahti, Hammaslahti, Vihanti ja Telkkälä. Pääset tutustumaan kuhunkin kaivokseen klikkaamalla kaivoksen nimeä ja selaamalla toimenpiteitä nykyhetkestä menneeseen ja tulevaan.
Kaivospiiri
Kaivospiiri on vanhan kaivoslain mukainen viranomaisen myöntämä oikeus hyödyntää ja louhia alueelta löytynyttä malmia. Ennen kaivospiirin lakkautusta kaivosalue saatetaan yleisen turvallisuuden vaatimaan kuntoon, kunnostetaan, siistitään ja maisemoidaan.
Jälkihoitotoimenpiteet
Jälkihoitotoimenpiteet tarkoittavat kaikkia niitä toimia, joita tehdään kaivoksen sulkemisen jälkeen ympäristön ja turvallisuuden varmistamiseksi. Toimenpiteet voivat olla esimerkiksi maisemointia ja kasvillisuuden palauttamista, vedenhallintaa, rakenteiden purkamista sekä alueen seurantaa ja valvontaa. Kaikki kaivosalueet ovat yksilöllisiä ja siksi toimenpiteet ovat myös erilaisia.
Rikastushiekka-alue
Rikastushiekka-alue sisältää malmin rikastusprosessissa syntyneen hienojakoisen kaivannaisjätteen eli rikastushiekan. Rikastushiekka-alueet saattavat olla laajoja ja kaivostoiminnan loputtua rikastushiekka-alue tulee yleensä sulkea esimerkiksi peittämällä.
Rikastamo
Rikastamo on laitos, jossa kaivoksesta louhitusta raaka-aineesta eli malmista erotetaan arvokkaat mineraalit rikasteeksi, jota käytetään jatkojalostuksen raaka-aineena.
Kaivannaisjäte
Kaivannaisjätettä syntyy kaivosteollisuudessa malmin louhinnan yhteydessä (sivukivi) ja malmin rikastuksen yhteydessä (rikastushiekka). Sivukivi- ja rikastushiekka-alueita voidaan kutsua yleisemmin kaivannaisjätealueiksi.
Suotautuminen
Suotautuminen tarkoittaa veden kulkeutumista maaperän tai muun materiaalin läpi. Vesi voi esimerkiksi suotautua rikastushiekka-altaan padon läpi.
Kosteikkokäsittely
Kosteikkokäsittelyä käytetään kaivosalueilla vesien puhdistamiseen. Rakennettu kosteikko on systeemi, joka on suunniteltu ja rakennettu mallintamaan luonnon kosteikkojen prosesseja veden käsittelyyn ja puhdistamiseen. Menetelmä poistaa vedestä kiintoainetta, metalleja ja ravinteita, mikä vähentää ympäristöön kohdistuvia haittoja.
Sedimenttitutkimus
Sedimenttitutkimuksissa analysoidaan vesistön pohjalle syvänteisiin laskeutuneen kiintoaineen laatua, kuten sen raskasmetallipitoisuuksia ja muita haitta-aineita.
Maastokatselmus
Maastokatselmus on tarkastuskäynti, joka suoritetaan maastossa tietyn alueen tai kohteen arvioimiseksi ja dokumentoimiseksi. Maastokatselmuksia toteutetaan moniin eri tarkoituksiin ja tarkempi sisältö riippuu niiden tavoitteista.
Virtaamamittaus
Virtaamamittauksella selvitetään vesistöstä, kuten ojista ja uomista, virtaavan veden tilavuutta tietyn ajan kuluessa.
Parhain terveisin,
Outokumpu
This might happen because of Ghostery or adblocker. Try disabling them and refresh the page.